Pane vastaan pine – kumpi käyttää strategisempaa valtaa?

Julkaistu: 20.2.2012 | Tekijä: | Kategoria(t): partioneuvosto, Piirin suunta, piirineuvosto, strategia | 2 kommenttia

Partioneuvosto vastaa yhdistyksen pitkän aikavälin periaatteellisesta ja strategisesta linjaamisesta. (Menettelytapasääntö/SP)

Piirineuvosto seuraa ja valvoo strategian toteuttamista ohjaamalla piirihallitusta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua sekä päättää laajakantoisista tai lippukuntien toimintaa merkittävästi koskevista asioista. Piirineuvosto edustaa lippukuntien ääntä piirin organisaatiossa. (Toimintaohjesääntö/PäPa)

Suomen Partiolaisilla ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisille on molemmilla valtuustonsa, jotka käyttävät jäsenkokousten välillä ylintä päätösvaltaa. Viime viikolla väitin, että meidän piirineuvostossa asioista keskustellaan ja päätetään paljon strategisemmalla tasolla kuin partioneuvostossa. Koska käsitykseni esimerkiksi puheenjohtajien kyvykkyydestä hoitaa tehtäväänsä ovat luonnollisesti subjektiivisia, päätin tällä kertaa turvautua pikkunokkelan sanailun sijaan pöytäkirjoihin. Piirineuvoston pöytiksiin voi käydä itse kukin tutustumassa piirin sivuilla, partioneuvoston vastaavat taitavat avautua vain Teltta-ekstranetin käyttäjille.

Listasin alle sekä partioneuvoston että piirineuvoston vuonna 2011 tekemät päätökset*. Luetteloissa on mukana siis vain ja ainoastaan päätökset – ei esimerkiksi tiedoksi merkittyjä asioita tai ”pelkkiä” evästyksiä hallitukselle. Esityslistan hyväksymisiä ynnä muita teknisiä päätöksiä en ottanut lukuun. Äksä päätöksen perässä tarkoittaa, että asiassa tehtiin muutosesityksiä ja päästiin äänestämään.

Partioneuvoston tekemät päätökset 2011*

  • Päätettiin järjestää Satahanka-leiri kesällä 2013.
  • Päätettiin osallistua vapaaehtoistyön teemavuoden haastekampanjaan, tuntitili.fihin.
  • Valittiin neuvostolle varapuheenjohtajat.
  • Valittiin kaksi uutta hallituksen jäsentä tehtävänsä jättäneiden tilalle. Toisesta salkusta päästiin äänestämään.
  • Päätettiin PN:n työskentelytavoista. Päätettiin perustaa työryhmä miettimään PN:n kokouksista viestimistä ja päätettiin kieltää kaikki online-viestintä kokouksesta työryhmän tuomaan esitykseen asti. (x)
  • Vahvistettiin toimintakertomus 2010.
  • Vahvistettiin tilinpäätös 2010 ja jätettiin pöytäkirjaan kirjaus taloudenpidon huonosta tolasta.
  • Myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.
  • Päätettiin adventtikalenterien myynnin jakosuhteesta 2011. (x)
  • Pidettiin valtionavun jakosuhde entisellään: piirit 52 prosenttia ja SP 48 prosenttia.
  • Asetettiin vaalitoimikunta, tarkennettiin sen tehtävänantoa ja valittiin siihen kolme jäsentä + yksi hallituksen edustaja.
  • Päätettiin partioneuvoston kokouksista viestimisestä: neuvoston varapuheenjohtajien kokoustiedote julkaistaan aina ennen ja jälkeen kokouksen partio.fissä. Lisäksi päätettiin, että läsnäolijat voivat viestiä kokouksista yleisellä tasolla ja että esittelijöillä on oikeus esittää asiansa julkisuuden rajaamista. Perustettiin työryhmä valmistelemaan PN:n viestintäsuunnitelma.
  • Päätettiin Partio-lehden konseptin uudistamisesta.
  • Päätettiin liittyä Finnish Business & Societyn jäseneksi varainhankinnan helpottamiseksi.
  • Päätettiin strategian ja toimintasuunnitelman tekoprosessista.
  • Liitettiin lippukuntien tukemisen työnjaon selventäminen osaksi kehitysministerin tehtäviä.
  • Päätettiin adventtikalenterien myynnin jakosuhteesta 2012 niin, että lippukuntien ja piirien saamaa osuutta kasvatettiin. (x)
  • Vahvistettiin partioneuvoston viestintäsuunnitelma.
  • Päätettiin hallituksen jäsenten lukumäärästä. (x)
  • Vahvistettiin toimintasuunnitelma 2012.
  • Vahvistettiin talousarvio 2012.
  • Valittiin hallituksen jäseniksi ainoat ehdokkaat.
  • Valittiin tilintarkastajat.
  • Hyväksyttiin SP:n monimuotoisuuslinjaukset ja niiden toteuttamissuunnitelma.
  • Hyväksyttiin piirikohtaiset määrälliset kasvutavoitteet.
Piirineuvoston tekemät päätökset 2011*
  • Vahvistettiin puheenjohtajakokouksen suunnitelma piirin johtamisesta ja kehittämisestä 2011.
  • Asetettiin alueelliset Suuntavartiot, joiden tehtävänä on arvioida miten piirin strategian mukaiset tavoitteet toteutuvat alueittain lippukuntien toiminnassa, tehdä piirille ja lippukunnille esityksiä tarvittaviksi alueellisiksi toimenpiteiksi tavoitteiden saavuttamiseksi ja antaa palautetta piirin toiminnan vaikuttavuudesta piirin eri toiminnanaloille. (x)
  • Asetettiin taloustyöryhmä, jonka tehtävänä on laatia arvio piirin resurssien kohdentamisesta strategian painopisteiden toteuttamiseen ottaen erityisesti huomioon viime vuosina toteutetut ohjelma- ja koulutusjärjestelmäuudistukset sekä toiminnan vaikuttavuus lippukuntiin.
  • Valittiin Pinen varapuheenjohtajat. (x)
  • Hyväksyttiin kasvuhanke Plussan loppuraportti ja käskettiin hallituksen raportoida raportin toimenpide-ehdotusten huomioimisesta syyskuun Pinessä.
  • Annettiin kannanotto EU:n vapaaehtoistyön teemavuoteen liittyen.
  • Päätettiin Pinen jäsenten pestaamisesta ja kouluttautumisesta.
  • Hyväksyttiin toimintakertomus 2010 ja annettiin sen johdosta melko laaja lausuma, joka sisälsi toiminnanaloittain selkeitä kehitysehdotuksia ja kysymyksiä, jotka tarkoitettiin otettavaksi huomioon joko suoraan kuluvan vuoden toiminnassa tai seuraavaa toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Hallituksen käskettiin raportoida toimenpiteiden toteuttamisesta.
  • Hyväksyttiin tilinpäätös 2010, jota käsiteltiin neuvostoviikonlopun lisäksi erillisessä talousillassa.
  • Myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.
  • Vuoden 2012 toiminnan suunnittelusta päätettiin, että kaikki kevään 2012 toiminta tähtää piirileirin kautta strategisiin tavoitteisiin. Piirileiri on vuoden ainoa päätapahtuma eikä paraatia ei järjestetä, mutta Kohtaaminen voidaan järjestää esimerkiksi iltanuotiona.
  • Päätettiin vuoden 2012 jäsenmaksujen piiriosuudesta. Hyväksyttiin ponsi, jossa hallitus velvoitettiin tiedottamaan jäsenmaksun korotuksen perusteista. (x)
  • Valittiin vaalitoimikuntaan viisi jäsentä.
  • Valittiin tilintarkastajat.
  • Päätettiin uuden aluejaon mukaisille helsinkiläisalueille nimet. (x)
  • Päätettiin piirin virallisesta huudosta. (x)
  • Päätettiin kisojen järjestelyvuoroista ja kisojen järjestämisestä uuden aluejaon mukaisesti. (x)
  • Jäsenaloitteen mukaisesti päätettiin todeta, että partion avoimuuden toteutumisen hengessä piirin tulee olla aktiivisesti kutsumassa mukaan partioon myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. (x)
  • Annettiin eduskuntavaaleja koskeva kannanotto.
  • Hyväksyttiin piirille kasvusuunnitelma. (x)
  • Hyväksyttiin pt-skabojen lisäohje ”PäPan kisojen säännöt”.
  • Päätettiin monikulttuurisuushanke Kamu I.
  • Strategian ja kasvusuunnitelman onnistuneen johtamisen varmistamiseksi edellytettiin työvaliokunnan toimenkuvien selkeyttämistä ja johtamisotteen terästämistä. Käskettiin puheenjohtajiston raportoida sovituista toimista piirineuvoston syyskokouksen jatkokokoukselle.
  • Hyväksyttiin toimintasuunnitelma 2012 kymmenen muutosesityksen (!) jälkeen. (x)
  • Hyväksyttiin talousarvio 2012, jota käsiteltiin kokousviikonlopun lisäksi erillisessä talousillassa.
  • Päätettiin hallituksen jäsenten määrästä.
  • Valittiin hallituksen jäseniksi ainoat ehdokkaat.
  • Päätettiin Routa-leiriprojekti ja päätettiin tulevien talvileirien järjestämisestä. (x)

Miltäs näyttää? Toteuttavatko neuvostot tehtäväänsä?

*) Ihminen on leväperäinen ja mä vielä tavallista huolettomampi, joten olen voinut aivan hyvin epähuomiossa sivuuttaa jonkin päätöskohdan pöytäkirjoja selatessani. Idioottivarma listaus tää ei siis ole. Korjatkaa toki!

Kohti parempaa päätöksentekoa

Julkaistu: 13.2.2012 | Tekijä: | Kategoria(t): partioneuvosto, piirineuvosto, SPH | Tags: | 6 kommenttia

Suomen Partiolaisissa tehdään parhaillaan töitä päätöksentekojärjestelmän päivittämiseksi. Hanketta vetää hallituksen kehitysministeri Saara, joka bloggasi aiheesta Partiojohtaja.fissä.

Olen samaa mieltä kirkastustyöryhmän kanssa: jäsenkokouksessa ei ole suuria kehittämistarpeita. Hallituksen ja etenkin neuvoston kokoonpanossa ja valitsemistavassa sen sijaan on. Kirjasin alle oman, ei-vielä-niin-loppuun-asti-harkitun ajatukseni ihanteellisesta mallista. Vaikka olen PäPan partioneuvos, en missään nimessä ja ainakaan tässä vaiheessa väitä sen edustavan muiden pääkaupunkiseutulaisten partiolaisten näkemystä. Uudesta mallista tulee päättää jäsenkokouksessa ja keskustella sitä ennen laajalti ja avoimesti.

Partioneuvosto on SP:n valtuusto. Sen koon on oltava ehdottomasti nykyistä suurempi ja edustuspohjan laajempi. On absurdia, että meidän 10 000 partiolaisen piirissä ylintä valtaa jäsenkokousten välillä käyttää kolmikymmenpäinen piirineuvosto, mutta 60 000 jäsenen SP:ssa samaa virkaa toimittaa 11 hengen partioneuvosto. Väitänkin, että meidän Pinessä asioista keskustellaan ja päätetään huomattavasti strategisemmalla tasolla kuin PN:ssa. Suurempi koko estää henkilöitymisen ja henkilökohtaiset mielipiteet paremmin.

PN:n puheenjohtajalla on erittäin tärkeä rooli ja suuri vastuu sen määrittelemisessä, millaisia asioita ja miten PN käsittelee. Valitettavasti nykyinen puheenjohtaja ei ole kyennyt tätä valtaa itselleen ottamaan vaan toimii lähinnä teknisenä puheenjohtajana. (Tässäkin vertailussa PäPan nykyinen ja edellinen neuvoston puheenjohtaja voittaa kirkkaasti – huraa J & V! Meidän Pinestä voi syystä olla ylpeä, vaikka toki siinäkin piisaa kehittämistä.)

PNn äänijako on uudistettava niin, että se pohjautuu edelleen jäsenmäärään mutta rationaalisemmin. Nyt neuvokset saavat yhden äänen aina alkavaa 2000 jäsentä kohden. Se tarkoittaa, että esimerkiksi PoSaPalla (satakunta jäsentä) on yhtä paljon ääniä kuin Kymillä, Lapilla ja Etelä-Karjalalla (reilu tuhat jäsentä). Suhdeluku on suunnilleen sama, jos edellämainituilla Kymillä, Lapilla ja E-KP:llä olisi kullakin yhtä paljon ääniä kuin vaikkapa suurimmalla piirillä L-SP:llä. Naurettavaa. Äänimäärän lisäksi neuvosten määrä pitäisi suhteuttaa piirien jäsenmäärään: esimerkiksi yksi neuvos alkavaa 5000 jäsentä kohden. Äänivallattomien varajäsenten läsnäolosta voitaisiin näin luopua.

Säilyttäisin piirihallitusten edustuksen neuvostossa, sillä se takaa ainakin teoriassa valtakunnallisesti tehtyjen linjausten ja päätösten viemisen eteenpäin. Piirinjohdolla on myös paras käsitys käytettävissä olevista resursseista. Nämä piirien edustajat sekä PN:n puheenjohtaja valittaisiin jäsenkokouksessa piirien asettamista ehdokkaista, kuten nykyisinkin.

Heidän lisäkseen PN:oon pitää valita suoralla henkilövaalilla nuoria partiojohtajia (korkeintaan 29-vuotiaita – vai jopa alle 23-vuotiaita?) yhtä monta kuin piirien neuvoksia on yhteensä. Tämä äänestys voitaisiin tehdä sähköisesti ja siinä äänioikeus olisi lippukunnilla. Näillä neuvoksilla olisi käytössään yksi ääni kullakin. He takaisivat kohderyhmän äänen kuulumisen strategisessa päätöksenteossa ja auttaisivat nostamaan PN:ssa käytävän keskustelun aluepolitiikan yläpuolelle. Jotta nämä ”nuorisoneuvokset” edustaisivat todella itseään eikä piiriään, pitää vaalitapaa miettiä tarkasti. Itse en ole asiantuntija, mutta ratkaisu löytyy varmasti.

Suomen Partiolaisten hallitus. Jäsenkokous valitsee puheenjohtajan eli hallituksenmuodostajan, joka tuo esityksensä hallituksen jäseniksi seuraavaan partioneuvostoon. Hallituksen jäseneksi täytyy kuitenkin asettua ehdolle, kuten nykyäänkin. Hallituksenmuodostaja neuvottelee ehdolle asettuneiden kanssa ja muodostaa heistä parhaaksi katsomansa hallitusesityksen. Jollei PN:n enemmistö äänestyksessä valitse tätä hallitusta, annetaan hallituksenmuodostajalle esimerkiksi kaksi viikkoa lisäaikaa koota uusi esitys – jollei tätäkään hyväksytä, suoritetaan uusi hallituksenmuodostajan vaali. Näin päästään SPH:n sisäisestä oppositiosta ja varmistetaan, että hallitus on sitoutunut jäsenkokouksen valitseman puheenjohtajan linjaan ja kykenee toimimaan täysillä ja ryhmänä toimintasuunnitelman ja strategian toteuttamiseksi.

Laajennetuille valiokunnille annetaan ylin valta oman toiminnanalan asioissa. Tarvittaessa asioista äänestetään, ja silloin äänet jakautuvat samoin kuin partioneuvoston piirijäsenillä. Laajennettujen johtajalla eli SPH:n jäsenellä on yksi ääni.

 Miltäs kuulostaa? Haastan erityisesti päpalaiset kommentoimaan ja ehdottamaan parempia malleja. Kirkastustyötä jatketaan isommalla porukalla huhtikuun ja syyskuun neuvostoissa, ja mahdollisista muutoksista päätetään marraskuussa jäsenkokouksessa. Toivon, että mulla ja varaneuvoksillamme on näissä tulevissa keskusteluissa tukenamme mahdollisimman monen päpalaisen, erityisesti lippukuntia suoraan edustavien piirineuvosten, näkemys.

Hyvin suunniteltu ei ole vielä aloitettu

Julkaistu: 6.2.2012 | Tekijä: | Kategoria(t): johtajuus, kasvu | 1 kommentti
Partion jäsenmäärää pitää kasvattaa ja sitä halutaan kasvattaa. Se on selvä.
Ja siihen se sitten jääkin.
Tähän asti kasvu on tarkoittanut niin partiopiireissä kuin keskusjärjestössä hankkeita, toimikuntia, projektisuunnitelmia, huolestuneita puheenvuoroja, vinkkivihkosia, tilastojen perkaamista ja kivoja avaimenperiä. Mukavia juttuja, joiden tekijöille on tullut hyvä mieli ja tunne siitä, että he tekevät merkittävää työtä. Kaveritkin taputtelevat olalle ja kiittelevät. Pistetään nyt vielä ansiomitalikin!
Entäs se jäsenmäärän kasvaminen?
Eipä ole tapahtunut. Päinvastoin: alamäki jatkuu koko Suomessa.

Väitän, että syy nollatulokseen on sinussa ja minussa: me olemme laiskoja pelkureita. Hehkutamme epämukavuusalueelle hyppäämisen mahtavuutta, kun valitsemme ainaisen muonituspestin asemesta kerrankin ohjelmajohtajuuden. Elvistelemme partion avoimuudella, vaikka ympärillämme pyörivät edelleen ne samat tyypit kuin kymmenen vuotta sitten. Emme viitsi viestiä ulospäin kuin leireistä, paraateista ja johtajakoulutuksesta – hyvänen aika, jokuhan voisi kuvitella partion muuttuneen sitten 50-luvun ja loukkaantua. Saarnaamme aikuisten rekrytoinnin tärkeydestä, mutta emme kehtaa kysyä omia ystäviämmekään mukaan retkelle tai kokoukseen.

Siksi kasvuhankkeistakin on jäänyt käteen vain kasa paperia ja muutama muistitikku. Suunnitelmat ovat ihanan turvallisia: niihin voi kirjoittaa niin mahtipontisia lauseita ja yleviä tavoitteita. Eihän minun tarvitse niitä toteuttaa! Eikä oikeastaan kenenkään muunkaan. Riittää, että ”pyritään tekemään” ja ”selvitetään mahdollisuuksia”. Molemmat ovat sanontoja, joille pitäisi antaa elinikäinen porttikielto partioon. Tehdä parhaansa kun ei tarkoita, että asettaisi riman jo kättelyssä polvenkorkeudelle.
Mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, viisastelevat suunnitelmaintoilijat. Höpöjuttuja. Hyvin suunniteltuahan ei ole vielä edes aloitettu. Ja jos isoin into ja energia upotetaan valmisteluun, ei toteutukseen jää kuin laimeat jämät.

Partio on tekemällä oppimista, mutta usein me aikuiset unohdamme sen heti, kun ryhdytään puhumaan useammasta kuin sadasta ihmisestä ja enemmästä kuin tuhannesta eurosta. Ryhdymme varmistelemaan, hannailemaan ja pelkäämään. Todellisen toimeen tarttumisen sijasta päätämme – kyllä vaan – laatia suunnitelmia, riskikartoituksia ja esityksiä.

Kasvussa siihen ei ole varaa. Partio loppuu Suomesta, jollemme ryhdy heti hommiin. Koko sen ajan, jonka odotamme kasvusuunnitelmaprosessiesityksen valmistumista, menetämme lisää jäseniä.
Siksi sinun ja minun on lopetettava laiskottelu ja pelkääminen. Avataan suumme ja puhutaan partiosta koulukaverille, kollegalle ja naapurille. Kerrotaan heille, miksi itse olemme partiossa: mikä saa meidät käyttämään aikaamme teinien kouluttamiseen, metsässä rämpimiseen tai hallituksen kokouksissa istumiseen.
Kasvun kaava on hyvin yksinkertainen. Jos jokainen lounaissuomalainen partiolainen houkuttelee tänä vuonna mukaan yhden kaverin, L-SP:n jäsenmäärä kaksinkertaistuu.
Eikä siihen ei tarvita yhtään projektisuunnitelmaa.

 
(Tää oli alun perin Repolaisessa julkaistu juttuni.)