Neljä surkeaa syytä lopettaa twiittaaminen

Hei vaan hei ja aivan aluksi kovasti kiitoksia kommenteista, joita olette jättäneet joko tänne tai antaneet naamakkain, Facebookissa ja meilissä. Osallistukaa jatkossakin! Tätä blogia perustaessani ajattelin, että 50 lukijaa viikossa olisi ihan kiva – nyt kahdeksan päivän aikana käyntikertoja on kertynyt yli 3500. Vau! Vaan tulipa taas tavoitetta asettaessa syyllistyttyä syntiin, josta bloggasin aiemmin tänään.

Viikonlopun Twittergaten mojovimmat mainingit ovat laskeutuneet, ja mäkin voin jo melkein nauraa sekä omalle kiukulleni että vastapuolen hölmöydelle. Ja se on tosi vaarallista, koska silloin tärkeä asia saattaa unohtua ja muuttua ihansamaksi. Siksi keräsin neljä erittäin huonoa syytä* lopettaa twiittaaminen ynnä muu viestintä partioneuvostosta.

1. Ketään kuitenkaan kiinnosta joku partioneuvoston kokous

Jos hetken ajattelinkin meidän tehneen turhaa ja tyhmää työtä twiitatessamme PN:sta, tajusin olleeni väärässä nämä kommentit nähtyäni. Lukekaa ne. Yksi oivaltavimmista viesteistä tuli Matelta, joka heitti peliin brändikortin. Lisäksi ainakin päpalaisten Facebook-seinillä ja Partioasemalla on kuhistu viikonlopun tapahtumista. Puhelimet ovat soineet, piirirajojenkin yli. Laskujeni mukaan parikymmentä partiolaista on avannut viikon sisällä Twitter-tilin. Aiheesta ovat bloganneet ainakin Juho, Mikko, Mari ja täälläkin on käynyt tuo valtava määrä lukijoita. (Osaako joku muuten sanoa, mistä mä näkisin Piirihallitus-twittersivun kävijämäärät?) Ja hei – huomatkaa, että PN-twiiteistä innostuttiin jo ennen kaikkea kalabaliikkia.

Tämän todistusaineiston pohjalta uskaltaisin jo väittää, ettei partiohallinto ole hetkeen herättänyt näin paljon keskustelua, kiinnostusta ja halua vaikuttaa – ja mikä tärkeintä: se on herättänyt sitä aktiivien lisäksi myös tavallisesti nukkuvien puolueeseen kuuluvissa tyypeissä. Halutaanko me heittää kaikki tämä kiinnostus jonkkaan?

2. Sit joku taas loukkaantuu, kun sitä siteerataan netissä

Kuinkahan monta kertaa vaikka Matti Vanhanen on loukkaantunut, kun sen tekemisiä on reposteltu julkisuudessa?

Ei vapaaehtoisesti edustukselliseen tehtävään asettunut ihminen voi kieltää nimensä tai sanomistensa julkaisemista sosiaalisessa tai muussakaan mediassa. SP-tasolla partio on politiikkaa: siellä tehdään diilejä, lobataan ja ollaan kaksinaamaisia. Miksi se hyväksytään, muttei suostuta kantamaan poliittista vastuuta teoistaan tai sanomisistaan?

Ne, jotka pelkäävät julkisuuteen lipsahtavien partiotekemistensä vaarantavan yksityiselämänsä tai siviilityönsä, tehnevät joko hämäriä tai hävettäviä asioita. Samoajille sanotaan: kerro mitä teet partiossa, saat töitä! Aikuisilleko sitten: kerro mitä teet partiossa, saat potkut.

Ja vastaus Matti-kysymykseen: Varmasti aika monta, mutta tajunnut jättää ne tunteet privaatisti käsiteltäviksi. Vanhanen tajuaa, että julkisuus on osa sitä vastuuta ja valtaa, joka merkittävään pestiin kuuluu.

3. Neuvoston mukava ilmapiiri kärsii, jos pitää tarkkailla sanomisiaan

Jos partioneuvos tai hallituksen jäsen ei kehtaa sanoa sanottaviaan videokameran tai vaikka stadionyleisön edessä, on niissä sanomisissa jotain vikaa. Pelätäänkö, että kotipiirissä näkevät, ettei se meidän neuvos nyt toimikaan ihan niin kuin piti?

Sitäpaitsi: ei PN:ssa tarvitse olla mukavaa! Tietysti on ehdottoman hyvä, jos niin on, mutta se ei missään nimessä saa olla itseisarvo. Hakevatko ihmiset eduskuntaan, koska ”tääl Arkadianmäellä on kato niin hyvä pössis, mahtava yhteishenki ja silleen”? Ei hitossa. Edustajiksi (toivottavasti) hakeudutaan, koska halutaan ajaa oman taustaryhmän asiaa ja edistää koko maan/järjestön hyvinvointia. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan kyllä asiallista yhteistyötä, mutta ei mitään naminamimeininkiä.

4. No mut voidaanhan ruveta julkaisemaan jotain kokoustiedotetta

”Epävirallinen” ja ”epämuodollinen” tiedote on jäsenten ja lukijoiden törkeää aliarvioimista – se ei ole millään muotoa verrannollinen aitoon ja siloittelemattomaan viestintään. Sinänsä kaikki tiedotus on hyvästä, mutta maailmassa heitetään kyllä ihan käsittämättömästi aikaa ja vaivaa hukkaan, kun muovataan mitäänsanomattomia ”Kokoustimme aurinkoisessa säässä ja suunnittelimme projektia Y” -tiedotteita. Mitä kukaan sellaisesta kostuu?

Keksittekö lisää huonoja syitä twiittaamisen lopettamiseen? Tai hyviä?

*) Näiden neljän syyn otsikot ovat suoria lainauksia  viikon aikana livenä tai verkossa käymistäni keskusteluista.